torstai 16. maaliskuuta 2017

Lasissako jotakii

Tämän kirjoituksen kuvat on löytyneet sanalla "kuohuvaa". Ja siksi allekirjoittanut ensialkuun otsikoi tämän kirjoituksen moiseksi ennenkuin alkoi tarkemmin katsomaan kuvia. Koúohuvaa my a.. Niin!

Alkoholia näissä laseissa tuntuu enimmäkseen olevan. Nätisti, etten sanoisi jopa sivistyneesti. Kauniilla kuvakulmilla ja heijastuksilla. Näköjään löytyy jos jonkin värisenä, muotoisena sekä kokoisena. Taustakin vaihtelevat ulkotiloista sisätiloihin, mikäli ette kiinnittäneet vielä tämmöiseen seikkaan huomiota. Varmaan se vaikeaa on näin tekstin alkusenteillä. Ehkä teidän olisi pitänyt ensin silmäillä kuvat läpi.

Jos näissä olisi oikeasti ja tarkoituksenmukaisesti, kuten fiilikseni ylläpitävä ajatus toivoi, olisin niinkin hauskasti aloittanut kirjoittamisen kuin "kevät kuohuen tulevi". Mutta nyt tämäkin ajatuksenpoikanen jousi romukoppaan, odottamaan ensi kevään kuohuvia. Samaa lausettahan ei samana keväänä sovi samaan blogiin pistää kertaa enempiä. Vaikka väittävät, että kertaus on opintojen äiti.

Kirjoituksenihan ei jälleenkään liity millään tavalla näihin laseihin, vaikka piilottelen sanaa toistuvasti näiden kirjoitettujen sanojen väleihin. Vaikka kyllähän se toisilla suu alkaa kummasti napsumaan kun alkoholipitoista menneisyyttä katselee.

Mulla napsuu vain tässä erään hotellin sviitin kattoterassilla saunan jälkeen otetussa kuvassa. Se oli sitten upea sviitti. Tai ei upea, iso! Ja näkymät olivat upeita. Tampereella on, upeat järvimaisemat siis. Hih.




Nyt saatoin olla pikkasen tyly kyllä. Tampere on kaunista seutua, harmittaa vain kun niin harvoin siellä tulee käytyä. Täältäkin se olisi vain hujaus ja zuitzait! Tampereella on tullut vietettyä elämäni hienoimpia hetkiä, voih! Yksiä parhaimpia, etten sanoisi. 

Tässä näitä kuvia katsellessa tulee väistämättä mieleen, että liki kaikki on punaisia juomia. Noh, hullunahan mä punaiseen juomaan olenkiin. Paitsi jos se on aplarimehua, silloin se on keltaista. Ahhahaa, nokkeluus on tänään ylitsepääsemättömän hauskaa. Olen hulvaton. Syvä huokaus.

En vain oikeasti keksi mitään kirjoittamista, mutta kun näitä kuvia on niin paljon tässä kategoriassa niin yritän pitää tekstinsyöttöä yllä. Joskus näiden kuvien on loputtava, jotta saan lopettaa edes hetkeksi kirjoittamisen. Ja siirtyä seuraamaan maaliskuun ilmaiskanavaa, joka on yksi lemppareistani! Hah! No ID tietenkin. Ei ole vaikea arvata, missä vapaa-aikani kuluu. 





Nyt on kyllä niin, että poistin muutaman kuvan, laitetaan ne sitten johonkin toiseen kirjoitukseen ja lopetan tämän kirjoituksen näihin kauniisiin saatesanoihin, koska alkaa jo ajatustasolla menemään sellaista hyrrää, ettei ilkiä kirjoittaa enempiä.

Toivotan TSEMPPISTÄ teille kaikille. Sillä tavalla naisellisen teinimäisesti sanottuna, tuo tsemppistä siis. Silleen ovelasti. Äh, ette te tiiä!





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti