Vuorotyö - yö kohtaa hoitajan

Niin. Yöllä töissä. Pakko oli tällainenkin sitten kirjoittaa näin alkavan loman alla, jotta voin muistella miten tätäkin työtä tehdään.

Jahka olen iltahoitajalta rapsan saanut, kierrän 18 huonetta, tarvittaessa asentohoidan, yleensä teen, eikä niinkään tarvittaessa. Laitan ikkunat kiinni, radiot / tv:t /valot suljen jos asukas tuhisee unten mailla. Katson, että laidat sängyssä ja annan lääkitystä jos niikseen on. Saattelen mahdolliset nukkumaanhaluajat vuoteeseen.


Tämän jälkeen sitten voi mennä torkuille. Hah!

Mä tartun tiskirättiin, pyyhin pöydät, lakaisen lattian ja pistän tarvittaessa jämähtäneet ruoka-, erite- tai juomatahrat likoomaan. Pesen ruokasalin sekä keittiön lattian. Joskus olen ihan villi ja riehakas ja pesen toimiston sekä pyykkituvankin lattian. Elämässä (ja yöllä varsinkin!) pitää välillä repäistä ja tehdä jotain odottamatonta.


Sen jälkeen jaan aamuksi mahdolliset vatsanpehmike -lääkkeet aamuvuorolaisille valmiiksi sekä mahdolliset muut erikseen annettavat lääkkeet.

Tarkistan, että lääkekippoja, käsipyyhepapereita, keittiöliinoja yms on tarpeeksi seuraavaan yöhön asti ainakin. Täydennän tarvittaessa, ihan kiusalla teen tämän, koska tiedän miten päivävuorolaisia ärsyttää kun ei tarvitse hakea loppuneita tavaroita pitkin työpaikkaa.

Sitten kattaus. Tänä yönä pääsikin helpolla, koska ei puuroaamua, ei puuron tekoa! Dadaa! Jogurttia ja leipää, vihanneksia (kuva myöhemmin tässä kirjoituksessa, jatka siis ihmeessä lukemista ettet missaa sitä!). Laitan siis lasikulhot, lusikat ja leipälautaset valmiiksi. Muutama kahvikuppi, juomalasit ja muovikupposet. Myös ne paljon parjatut nokkamukit asettelen valmiiksi, että tulee vähän sellainen varikkopysäkkiefekti. Ota, vie, anna ja Bang! 

Tästäkin osan tehnyt joskus eräs työkaveri, tiedät kyllä ketä tässä tarkoitan, niin! Valtava kiitos, koska se aina ilahduttaa kun työkaverin taakkaa tiputtaa hartioilta. Vilpittömästi.

Niin! Ja jossain tuossa välissähän mä tietenkin olen tarkistanut pyykkitilanteen! Laittanut pyykit koneeseen / kuivuriin tai molempia.  Viikkaankin tarvittaessa valmiiksi, jotteivat vaatteet rypisty kun tuntitolkulla mytyssä apupöydällä ovat.

Sitten mä otankin avaimen avainkaapista, jos ei ole tullut viestiä, että tulkaapas vähän myöhemmin kotikäynnille. Kello on siis noin kymmenen illalla. Jos viesti tulee, otan torkut tietenkin ennenkin kuin menen.

Mutta yleensä siis menen kakkoskerrokseen, haukumme toisen yökön kanssa kaikki työntekijät, pomot, työvuorolistat, juoruamme kaikesta kaikista mahdollisesta ja lähdemme joka iltaiselle sopimuskäynnille kotihoidon asukkaan luokse.

Sitten mä tulenkin alas, kirjaan käynnin ja otan torkut. Vien mahdolliset hereilläolijat nukkumaan jos he niin tahtovat tai vaihtoehtoisesti peittelen sohvalle unia jatkamaan viltillä.

Keitän kahvit. Katson tv:tä, pidän yllä sosiaalisia suhteita kännykällä ja otan mahdollisesti torkut. Tänä kuvausyönä oli ihanan harvinainen tilanne ja toisen yökön kanssa juhlimme pitkien yövuoroputkien ja lyhyiden vapaiden aikaantuomaa ärsytystä tilaamalla pizzaa! Sitä riittikin sitten useammaksi yöksi, koska eihän yöllä pysty syömään paljon. Ei vaikka miten tuoksui ja kuola valui suupielestä.

Ruoan jälkeen onkin hyvä suorittaa vähän aivojumppaa ja kirjoitan taululle tai nykypäivänä magneetilla liitän työntekijöden nimet kuka kukin tulee mihinkä vuoroon. Sitten kirjoitan sirolla käsialallani päivän ravintoannokset, laitan mahdolliset nimipäivän ja juhlapäivän viettäjät ja vaihdan päivämäärän. Jos yövuoroni osuisi su-ma väliselle yölle, päivittäisin myös viikon virike -aiheet. Kuvausyö ei siis ollut su-ma välinen yö. Kerkesin hyvin ottaa torkut siis.

Kello alkaakin sitten olemaan sen verran paljon, että kaappaan kainaloon käytäväkerralla pyykkikorit, joihin olen siis etukäteen pessyt, kuivannut ja viikannut päivän pyykit ja lähden huonekierrolle. Vien pyykit kaappiin, asentohoidan ja juotan vettä janoaville.

Kierron jälkeen onkin sitten hyvä ottaa torkut! Tekevät terää tuollaisen fyysisen urakan jälkeen. Usein myös piipahdan kakkoskerroksessa avustamassa tarvittaessa kuivituksissa yms. 

Tarkistan myös usein tässä välissä, että tarvittavat apuvälineet ovat latautumassa, jotta ei aamulla virta lopu kesken asukkaiden siirron. Se kävisi jo allekirjoittaneen kunnian päälle.

Tälle yölle olivat vielä ronkaleet jättänet lisätyönä pyykkitilauksen purkamisen. Jos joku homma nyppii, niin se. En tiedä miks, mut se on inhottavaa. Ehkä johtuu rullakosta, jossa pyykit ovat, koska ne liikkuu huonosti, kolisee ja selkeästi niillä on oma tahto. Otan siis rullakosta oman osaston pyykkitilauksen verran tavaroita kaappiin ja häiritsen kakkoskerrokse yökköä, jotta voisi tulla hakemaan ja hoitamaan oman osuutensa. Duh!

Sitten onkin hyvä ottaa torkut näin raskaan työurakan jälkeen. Tässä vaiheessa kello hipuilee jo likemmäs yhtä, että yövuoro alkaa olemaan ja hyvillä malleilla, melkein puolessa välissä. Kenties kahvia vielä voisi juoda torkkujen välissä.

Noin kolmelta tulee sitten kakkoskerroksen yökkö viettämään laatuaikaa kanssani vaippakierroksen tiimellyksessä! Parasta aikaa! Yleensä olen jo vähän ennakkoon tarkistanut tilannetta ja heille keille on mahdollista ihan itsekseen vaihtaa vaippa, teen sen tarvittaessa, muuten sitten en halua yläkerroksen hoitsun pahoittavan mieltä jos missaa mahdolliset ulosteet, sotkut, sängynkastelut yms. Kohtuutontahan se olisi ja aika itsekästä multa. Hoidamma samalla myös asentohoitoa ja kurkkailen muihin huoneisiin, jotta kaikki torkkuvat mukavasti. Juoruilu jatkuu tässä välissä ja varmasti on löytynyt myös lisää ilon ja veetutuksen aiheita lisää kerrottavaksi! Yö on parasta aikaa!

Kello jo uhkaavasti lähenee neljää, pikkutorkut kenties ennenkuin kirjaan kuivituskierron saldon.

 

Tämä yö pitkästä aikaa harvinainen, koska kotihoidon puolelta tuli runsaasti hälytyksiä. Avainkaappi oli siis ahkerassa käytössä, useaan otteeseen piti tarkistaa vinyylihanskatilanne taskussa ja jutella puhelimessa apua tarvitsevien kanssa ja käydä auttamassa tarvitsevia. Yleensähän näin ei siis ole.

Vaikka mulle joku entinen yövuoroja tekevä useaan otteeseen sanoi, ettei ehdi yön aikana kuin kymmenisen minuuttia istumaan, jos sitäkään. Niin on kiireisiä yöt! Mä olen päässyt helpolla siis aina kun ei vielä yhtään niin kiireistä yötä ole ollut (nyt niitä tietenkin alkaa tulemaan kun manailen asiaa, rrkle). Aina olen torkut ehtinyt hyvin ottaa!


Jaahas, se olisi sitten jo sen verta paljon, että pitää lataa aamuksi kahvit työntekijöille sekä asukkaille. Tässä vaiheessa laittaisin normaalisti myös aamupuuron tulemaan. Viereinen kuva toiselta yöltä, koska kuten muistatte, tänä yönä ei puuroa tarvinnut tehdä, koska puuroton aamu!

Jos sitten torkut tähän väliin, mikään ei piristä niin kummasti kuin aamutorkut ennen "virallisia aamutyön alkamisia".

Eli noin klo 05:00 kierrän huoneita. Kuivitan ja suoritan avustavasti aamupesut, vaatteiden päällelaiton yms hereillä oleville. Yleensä 1-3 on tähän aikaan hereillä. Tämän jälkeen onkin pienen happihyppelyn aika ja vien roskat ulos jätesammioon haisemasta huspois sisältä. Kirjaan yön kulut, nukkumiset, hereilläolot ja kiusaukset.

Kello lähenee kuutta aamulla, mietin ehtisinkö vielä torkut tässä vaiheessa. Päätän tällä kertaa jättää väliin ja lähden syöttämään avustettavia asukkaita. Haen siis lääkedosetit, vatsanpehmikkeet, verensokerimittarit lääkehuoneesta keittiöön valmiiksi.

Vieressä alkukirjoituksessa luvattu kuva puurottomasta aamupalasta!

Syötän muutaman asukkaan, käyn houkuttelemassa yhtä asukasta ottamaan aamulääkkeensä. Tämä on yleensä se tuskaisin vaihe aamuyön aikana. Sen vielä jotenkin delegoin aamuvuorolle, en vielä tiedä miten *virn*.

Sitten haen Hesarin ja postin niin yläkertaan kuin meidänkin osastolle jollei yläkerran yökkö ole sitä halunnut tehdä, yleensä on. Laitan kahvin/-t tippumaan, siirrän pyykit kuivausrumpuun jos sitä mahdollisesti on kuivituskierron tai aamutoimien aikaan kertynyt ja olen pistänyt pesuun.

Otan itselleni aamupalaa, luen Hesarin ja odottelen aamuvuoroa töihin. Toivon, että kaikki tulisivat ajallaan, infoilisivat jos ei ja kaikki kuuntelisivat kunnioittavasti kun kerron yötorkkujen määrästä.

Siis ei, en ota yöllä torkkuja, oikeasti, en. Torkut -idea lähti ihan siitä kun erän työkaveri asiaa kysyi: "Kui paljon sä torkut yön aikana?".

Semmoinen on arkiyön yövalvontaa. Joka yöhän nyt on erilainen ja erilaisia pikkuhommeleita tulee tehtyä velvoitettuna tahi ei. Aika kuluu rattoisasti kun jotain tekee.

Nää on nää kiireiset yöt. Niin. Raskaat yöt, paljon tekemistä. Niin. Vaikenen. Menen nukkumaan.