Jännästi heti mieli piristyy. Ja kun tänään on vielä edessä lenkkeilyä pyykkituvan jälkeen, ja lähden vielä yhden ystävän lahjomaan kun ei joulukuussa aikataulut natsanneet ollenkaan. Tänään natsasi! Jei!
Oivoi, aurinkoinen syksy on kyllä ehdottomasti yksi kauneimmista asioista. Väriloisto ja ruska. Aamukasteus, usvaisuus.. Kaikki! Jopa syyssateet on kaunis asia, useimmiten. Kaikki on kuulkaas tänään kaunista, koska lunta maassa! Voi tätä riemun päivää!
Varsinkin loppusyksy on sitä kivaa aikaa, juuri ennen kuin voi alkaa kutsua aikaa "talveksi". Kun vesien pinnat on ohuella jäällä, maassa olevien lehtien päällä on jäähuurre, aurinko paistaa ja nenänpäätä kylmettää. Jaiks! Se on upeaa ja mahtavaa!
En mä sillä, etteikö juuri tämäkin hetki olisi kaunis. Nyt kun lumi peittää alleen kaiken mustuuden ja liukastumisvaara triplaantuu. Tämäkin hetki on kaunis. Yhä uudestaan. Tästä on nyt pakko nauttia, koska todennäköisesti huomenna olemma palanneet takaisin siihen mustaan harmauteen.
Mikähän siinä muuten on, että syksyllä se mustuus ja harmaus ei heti niin vastenmieliseltä tunnu. Olisiko se sitten se, että kun sitä jatkuu ja jatkuu vain, ei se enää ole jännää ja kivaa. Vaikka miten allekirjoittanutkin tykkää tässä viltin alla kynttilän valossa heti aamutuimaan lusmuta.
Vilteistä puheen ollen. Puuh, lankakauppaan pitäisi marssia. Lupasin isohkon vilttiprojektin aloittaa ja saadakin valmiiksi maaliskuuksi. Millä mä mitään nautiskelen lumesta kun nenä on kiinni virkkuutyössä. Nautiskelen sitten siinä sivussa.
Valkoisia unelmia teille tähän päivään! Ootte rakkaita! Puspus!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti