keskiviikko 3. elokuuta 2016

Virkattu kori

Aktiivinen elämä (hehhehe, mikä vitsi!) kaipaa rauhallisen vastapainon. Khyllä, tämän tietää myös monet naistenlehdet ja minäkin, vaikken naistenlehtiä lue. Mutta kuuntelen ihmisiä keskittyneesti, jotka niitä lukevat ja jakavat tietonsa allekirjoittaneelle.

Kotiuduin aamupäivän hulluudesta, pyörittelin sormia ja mietin, mitä immeinen voi kotona tehdä! Herranen aika! Noh, allekirjoittaneelle vastaus oli selvä, mutta teille armaat kaksi lukijaani ei, joten paljastan pienen salaisuuden. Tämä immeinen virkkaa kotona! Oumaigaad! Ette ikinä olisi uskonut sitä!

Nyt kun on näin loisteliaasti pohjustettu aihetta, kaivoin esiin pitkään odottaneen mattokuteen tai vastaavan, en ihan täysin tiedä mitä se on, sekä isomman puikon. Ajattelin vihdoin ja viimein menettää hermoni ja kokeilla korin tekoa jykevämmillä välineillä. 

Ensialkuun meinasi hermot mennä. Ei tätä opi ikinä, miten tää voi olla näin vaikeaa, kai tähän joku niksi on! Mutta tadaa! Hetken pähkäilin ja väänsin koukkua vaikka millä olemattomilla voimillani, ja sitten se kolahti! Tekniikka! Se kolahti siis tajuntaan, miten tällaisilla isoilla hunsvoteilla pitää klaarata.

Sen jälkeen homma meni kuin siivillä. Tämä isohko kori tukireunallisilla ettei lösähdä, valmistui noin kahdessa tunnissa (tosin jännitin tv-ohjelmaa samalla ja join kahvia, söin pistaasipähkinöitä ja kastelin kukkaset).

Hieman hämää kun tuntuu, että reunassa olisi mielettömät määrät silmukoita ja se olisi lörppana, mutta luulen sen johtuvan allekirjoittaneen silmäyksistä ja oletuksista. En tiedä, omasta mielestäni reunat saisivat olla "jämäkämmät", ehkä pitää kokeilla silmukoiden vähentämistä jos joskus vielä tämmöistä teen.

Kaiken kaikkiaan, tulevan tilkkutäkin palat saivat kivan korin, allekirjoittanut on tyytyväinen ja kenties tästä jatkan seuraavaksi kokeilemaan näillä jykevillä nelikulmaista koria.

Korin valmistumista juhlistin arvoisesti makkarakeitolla (syönkömäsitäsyönkö? No nyt söin ku ei muuta ollut ja oli muuten herkullista! Taitaa tässä pikkuhiljaa ykssuntoinen "periaate" ruoan suhteen joutaa roskiin) sekä hapankorpulla. Jälkiruoaksi jääkaappi tarjosi aikanaan alaikäiselle ostamani, kohta päiväyksen kohtaavan mansikkajuoman sekä dallas-pullan. Olen onnekas!


 



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti