En tiedä mikä tässä on niin kiva tehdä, mutta olen ihan täpinöissäni tätä tehdessä. Ei, itse en laittaisi kaulalleni tämmöistä enkä käyttäisi, mutta muiden ilkimykseksi ja haitaksi näitä on todella upeaa ja kivaa tehdä.
Ehkä se on se kun työ valmistuu nopeasti, ei tarvitse hirveästi miettiä. Sen kun laskee vain ja väsää. Tämän huivin tekemiseen todellakin meni vain muutama ilta, ehdin jopa sosiaalista elämääkin harrastaa välillä (muka!) sekä käydä töissä.Tämän on jo alaikäinen saanut ja nyt taas mietin, pitäisikö vielä yksi. Tämähän eroaa edelliseen siten, että tämä on täysi pääkalloja eikä vain reunoilla. Vähän paksummalla langalla, vielä hiukan muunnellen saattaa yksi valmistua, joulupukin konttiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti