Sumu

Näin sateisina päivinä sitä  on kiva pläräillä pitkästä aikaa kuvia. Koska pää on usvassa, päätin kerätä tähän nipun usvaisia kuvia. Tai sitten ne näyttävät silmissä usvaisilta, harhar.

Minust ne vaan on niin unenomaisia hetkiä, usvaiset aamut, illat ja päivät, että ei niistä voi olla pitämättä. Joskus villinä teininä kaveriporukan kanssa mökkireissulla lainattiin isin mersua ja lähetiin aamuyöllä kiertämään ja etsimään latoja pellolla usvan ympäröiminä. Koska ne vaan on niin kauniita. Eihän mulla kuvia tuosta retkestä ole, mutta vastaavaa retkeä odotellessa kamera kuvausvalmiina.

Edellisellä asuinpaikkakunnalla järven läheisyydessä oli usein unenomaisia hetkiä. Työmatkat viivästyi pahasti kun piti jäädä ottamaan kuvia eri kulmista ja erikohdista. 

Parhaimpia ovat ehkä ne, jossa aurinko hieman pilkottaa välissä, tuo väriä siihen sumuiseen unelmaan. Tai ne hetket on kun on todella mustavalkoista sumun kera. Varsinkin aamuyöstä näitä hetkiä näkiä usein. Toisaalta ne oli hyvinkin aavemaisia. Mut voi pojat miten kauniita!

Joskus on tehnyt mieli tehdä unenomainen video, jollain tylyllä syntikkapopilla taustamusana, näistä sumukuvista. Ehkä niitä kuitenkin pitäisi ottaa "muutama" lisää, jotta saisi edes pari minuuttia kasaan, mutta saa sitä pienellä immeisellä olla haaveita.. Sitä voisi sitten sängyssä maata aurinkoisena päivänä ja haaveilla usvaisesta päivästä (elämästä?) *virn*




Niin, kyllä niissä silmä lepää. Vieläkin jää vain tuijottamaan. Elämässä on niin paljon asioita, mitä vain jää tuijottamaan. Voi kauneutta. Voi luontoa. Voi usvaisia maastoja.