Elokuva

En tarkkaan osaa sanoa mistä elokuvainnostukseni aikanaan lähti. Tai niiden keräily. Elokuvista nyt olen aina pitänyt kuin hullukka puurosta, mutta keräilyidea lähti.. Niin. Mistähän se lähti.

Ensimmäinen dvd minkä ostin oli The Others. Se varmastikin näytti niin orvolta hyllyssä, että piti sitten ostaa jotain lisää. Enää ei vanhus muista mitä. Mutta pikkuhiljaa niitä alkoi kertymään ja kertymään. Osan sain, osan ostin. Kun sitten entisen elämän kohdatessa kultansa ja yhdistimme leffamme, taisi niitä reilusti yli 1000 olla yhteensä.

Jossain 400 leffan & sarjan kohdalla päätin, että kun Isänmaan Toivot tulevat dvd:lle ja sen löydän, loppuu tämä harrastus sitten stop tykkänään. Vuosia siihen vierähti, mutta silloinen kumppani tämän sarjan jostain alelaarista onnistui löytämään. Siihen loppui sitten harrastus.

Leffagenrejä ei erityisemmin ollut, loppuvaiheessa dvd:t vaihtuivat vain blue rayksi. Tympeää olisi pistää paremmuusjärjestykseen, koska leffat on niin riippuvaisia fiilispohjasta. Tänään joku iskevä, voi huomenna olla ihan kamala. Sarjoissa pätee aivan sama.

Jotain jos kokeilisi listata, vaikka nyt ensin elokuvista. Kuudes aisti, Pulp Fiction, Matrix, T2, Ocean's Eleven, The Others, Takaikkuna, Kill Bill, Mission Impossible,Linnut, Indiana Jones, Häkkilintu, Breakfast Club.. Mahdotonta! Hyviä elokuvia on miljuuna ainakin! Enkä edes muista kaikkia, vaikka miten yritän kovasti paljon! 

Sarjat on vähän helpompi listata. Columbo, Hercule Poirot, My name is Earl, Rillit Huurussa, Kyllä Jeeves hoitaa, Frendit, Tuho-osasto, Todella upeeta, Pikku-Britannia, Office.. Nämäkin nyt sitten näitä, jotka on dvd:llä. Nykyäänhän noita suosikkisarjoja on sitten roimasti enemmän *epätoivoinen virnistys*

Toki hyllystä löytyi myös Alligaattorit, Piraijat yms laatuelokuvat. Kingin kirjoihin perustuvia leffoja oli myös, koska aikanaan ahmimalla luin kirjat. Eräsatsi kotimaisia elokuvia, piirrettyjä, nuorisoleffoja, dokumentteja..

Joitakin oli sitten kuvalaadun parannuttua pakko hankkia myös blue rayna, jotta saisi enemmän irti kokemuksista. Olihan se huikeaa popparikulho sylissä katsoa äänimaailman auettua ympäri huonetta isosta tv:stä, väliin jopa videotykiltä *leveilyä*, suosikkileffaa kun bassot tutisi ja imaisi elokuvaan. Voi pojat ja tytöt kuulkaas, se oli hienoa!

Tein kuitenkin raskaan päätöksen lähdettyäni paikkakunnalta, että jätin kaikki leffat sinne. Columbot raahasin mukanani. Nykyäänhän mulla ei ole edes välineitä millä katsoa, ja kun niin hyvään tottui, ei pikkutöllöstä stereona tuleva kuva+ääni korvaa mitenkään sitä kokemusta, joka ennen elokuvista tuli. Eikä mulla ole mahdollisuutta edes tehdä poppareita tähän hätään. Mikropopparit ei vain maistu. 

Mutta vielä mä näytän! En tosin kokoelman suhteen vaan menen vaikka oikeasti Finnkinoon! Siitäs saitte näpeille *virn* kun sukellan syvemmälle mielikuvitusmaailmaani leffojen äärellä. Gurnau Höpöt!