torstai 21. heinäkuuta 2016

Virkattu Jimi

Hei katsokaa! E Virkkaa! Katsokaa kaikki tätä näytelmää!

Niin kyllä, tuotteliasta kesää on pukannut ja tämä miltei tärkein on meinannut jäädä kaiken muun alta. Tästä tuli siis synttärilahja ikänsä Jimi-fanina olleelle enolleni. En osaa sanoa vielä ilahtuuko vaiko pitääkö tätä ihan pellenä idioottimaisena tempauksena ja kätkee kaappiinsa ikuisiksi ajoiksi, mutta mä olen pienesti isosti ylpeä myös tästä. Niinkuin muistakin näistä töistä mitä pikkukätöseni ja lanka ovat saaneet aikaiseksi.

Tästä soffatyynyn päällisestä tuli 50x50cm, ihan tarkoituksella. Siis sen synttäri-idean takia. Enkä voi kieltämättä ollla olematta sitä mieltä, että pienempänä tämä olisi näyttänyt vähemmän arvokkaalta. Ansaitsemattomalta.

Lankaahan tämä työ söi enemmän kuin olisin uskonutkaan. Verrattuna edellisiin töihin. Mietin, olenko todella tullut niin suurpiirteiseksi langan käsittelijäksi vai mikä tässä nyt mätti, mutta kai se on se ylimääräiset sentit "normi-soffatyynyyn" verrattuna sitten sen verran lankasyöpömpää.

Onneksi oli langat tarjouksessa! Kyllä olisi muuten tämä typy ollut ihmeissään eurojen määrästä mitä tähän sai uppoamaan. Ja sisustyynynkin bongasin alesta. Tosi ale-tyyliin siis tehty 60-vuotislahja. Aivan mielettömälle miehelle tosin.

Etupuolihan nyt oli selkeä mitä tehdä, mutta takapuoli tyynystä pisti allekirjoittanutta mietityttämään. Ei pelkkä musta ole kiva. Ja aikataulukin alkoi painamaan päälle. Jotain piti keksiä ja äkkiä.

Noh, Marilyniin tein kukkasakaroita, niitä siis.. Sitten Jimpan nimi ja jotain käyriä, fiilispohjalta. Ja siitähän se ajatus sitten lähti.  En voi millään sanoa, että lopputulos tällekään olisi ollut hieno, mutta en kiellä sitäkään, etteikö joku vuosia virkannut olisi tämänkin tehnyt varmasti paremmin. Pitäähän se nyt muistaa, että olen virkannut vasta puolisen vuotta, kaikki on hakusessa eikä kädenjälkikään välttämättä niin tasaista ole. Se on omaleimaista, minua.

Mutta valmiiksi sain, aikarajoissa enkä edes jättänyt mitään tärkeää tekemättä tämän takia. Yksi Miss Marple jäi puolittain katsomatta, mutta annan sen itselleni anteeksi. Olinhan jo nähnyt sen, ja puolisilmällä kuitenkin katsoin sitä. 

Nyt vain toivon todella  kovaa, että saaja pitää tästä työstä. Jännitän sitä enemmän taas kuin mitään.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti